ASIAKASPALVELUTOHTORI

24.05.2011|Tukka Metsälä

En tiedä kuka maailmanlopun idiotismista kärsivä hiippari on koskaan keksiny sloganin ”asiakas on aina oikeessa”, mutta vielä enemmän ihmettelen niitä aivokuolleita tahoja, jotka silmät säihkyen jakaa tietotaitoaan erilaisilla koulutuspäivillä. Toisinaan asiakaspalvelupäällikkön titteliä kivirekenään raahaavat multitalentit kaakattavat kuppiloiden esimiehille, kuinka asiakaspalvelun tulisi toimia, kuitenkaan koskaan itse olematta kentällä. Just nää käyttäytymistieteideiden tohtorit laativat ohjeistuksia kippolan manuaaleihin Pommacin voimalla ma-pe 09-1630 ja käyvät ite narisemassa viikonloppusin ravintolapalveluista, samalla pienissä nousuissa kertoen asianomaisille miten homman tulisi toimia hänen mielestään. Tähän tekis mieli sanoo jotain vitun rumaa.

Asiakaspalvelua on vaikee määritellä, koska se vaatii tilannetajua, ongelmanratkasukykyä, maalaisjärkeä, kokemusta, vihanhallintaa ja helvetisti kaikkia muita mahollisia inhimillisiä avuja, joita ei löydä piirtoheitinkalvoilta, power point- esityksistä tai mistään muistakaan turhanpäiväsistä kurssitetuista egobuustauskehitysvitunkeskusteluista. Jos asiakaspalvelua sattuu löytyy, ei myöskään ole mustavalkosta onko se hyvää vai huonoa, sillä toisinaan kyky olla välittämättä, on parasta mahdollista palvelua, mitä asiakas voi saada. Lähes jokainen osaa asiakaspalvelun perusprotokollat, ero tulee vasta siinä vaiheessa kun kohdataan dilemmoja, oli ne sit positiivisia tai negatiivisia.

Kyl täs itekin on saanu baaris joskus astetta heikompaa kohtelua, mut se on johtunu joko hirveestä stogesta tai sitten kyypparin tietämättömyydestä. Emmä rupee Hämiksen lailla seitittää sitä hemmoo tai ala kiekuu veepeetä paikalle, et ku toi Hannu tos baaris ei tienny mikä o Velkon kantavierre, vaik se lukee isol etiketis. Täs maassa käytetään paljon kujalla olevii extroja + toi henksu sattuu maksaa vähän enemmän ku esim. Jenkeis, mis jengi painaa pelkäl tippiliksal, jolloin liiterin ei tartte maksaa ollenkaan palkkaa, paikasta hieman riippuen. Sen takii Suomes ei oo jokaiselle jakkutakille omaa Tom Cruisea sekottelemas auringonlaskuu kera narikasta pöllityn sateenvarjon. Jos joku homma on OIKEESTI päin helvettii, niin siitä tulee ja pitää sanoakin, koska muuten samat epäkohdat saattaa toistuu vastasuudes. Täs maassa kuppilat antaa liian hepposin perustein hyvityksii jengille ja ne on oppinu käyttään niitä hyväkseen.

Ihmistuntemus on asiakaspalvelun tärkein kivijalka. Se miten luet asiakasta, antaa hyvät mahdollisuudet pitää kaikki iloisina, mutta myös manipuloimaan asiakasta tiettyihin virheisiin, mikäli homma etenee väärään suuntaan. Toisinaan kyl tulee harhalaukauksii ja sit lähtee resiina raiteelta kirkuen, koska eri asiakkaat arvostavat erilaisia palvelumalleja. Pointti on se et me suomalaiset hyvin harvoin annamme hyvää palautetta ja paskaa taas tulee ovist ja ikkunoist, vaikkei aina oo aihettakaan. Näit hiekkapilluja tuntuu olevan kitisemässä joka paikassa ja osalle se varmaan onkin seksin korvike siinä missä elämäntehtäväkin. Voihan sitä vastaukseksi tietysti hymyillä vittumaisesti vaik tunnin jos o aikaa ja muka pahotella tapahtunutta, se paistaa kyl läpi huolel, mut kyl siit gigsejä saa kuitenki. Toisinaan ihan sikahyvii viel.

.

Eräässä kippolassa omasta mielestään ylempää keskiluokkaa oleva tstotyöntekijä oli sammunu vessaan, kuitenkin jo sitä ennen hän oli ehtiny paskoo housuunsa ennen Idolle istumista. No muija koteloitiin tiiviiseen pakettiin, ettei haju ja yllärit leviäisi kaikkialle ja kyseinen daami vietiin nätisti ulos ja istutettiin taksiin. Seuraavalla viikolla pölypallo laitto ravintolaan meiliä, että hänet oli syyttä heitetty ulos kuppilasta ja vaatii korvauksia miehensä kanssa, jolle oli uskotellu että vain kaksi juomaa oli nautittu ja kotiin oli saavuttu siivosti. Ravintolapäällikkö lähetti meilillä vastaukseksi h-hetkellä ottamansa kuvan kun se muija pötkötti housut kintuissa omissa paskoissaan kyseisen liiterin toiletissa sammuneena. Sit ei enää kuulunukaan mitään.

Asiakaspalvelu on autenttista ja tahdosta riippumatonta, sitä ei voi opetella. Sanon minä.