SELVÄSTI PÄIHTYNYT
Jurri, mikä auvoinen olotila. Sairaan kaunis maailma, jota minä myrkytetyssä kropassani hallitsen mielin määrin, ajattelematta kuitenkaan sen pidemmälle, vaik aamul pitäs olla skarppina hihnalla. Faktahan o, et jos täyden sarjan kaatoillan jälkeen sul o aamul ihan jees olo, sä oot kujalla edelleen ja riippuu tietenki duuneista, paljonko se haittaa tahtii. Ehkä liikennepoliisin tai lentokapteenin ei kannata laitamyötäsessä duuniin mennä, kun taas kyypparilla se ei ihan ni tarkkaa ja sitä myös käytetään häikäilemättä hyväks, varsinki ku viinahyllyt notkuu houkuttelevia tasureita sun nimeä huutaen.
Lehdistä saa kuitenki toistuvasti lukee kuinka dösäkuski-Timppa pujottelee ihmisiä aivan katollaan Pihlikses tai hoitsu jakelee väärii nappeja potilaille taju kankaalla, samaan aikaan ku plekseis pyörivä apulaiskaupunginjohtaja pieksee muijaansa printterillä työhuoneessaan. On tainnu Keski-Eurooppalainen viinilounas hieman venähtää. Jos kerran on kauhee jano, ni se ei kato aikaa, paikkaa, eikä titteliä. HDF:n on kliinisesti tutkittu nostattavan työtehoa ja parantavan meininkiä eli aina jos riipii duunimestalla, ni ei kun pakastimelle, mars mars.
Usein kysyttyjä kysymyksiä, onks toi baarimesu jurris, ku se kaakattaa ja touhuu noin helvetisti kamoja tiputellen. No eihän kukaan oo koskaan jurris duunis, paitsi ehkä vuos sit se muija joka piti Tiksis mestaa yksin auki ja puhals 3.9 promillee, kesällä Raahessa baarihannu hönkäs kans kolmepistenolla. Yhteinen nimittäjä molemmil o, et ne oli yksin duunis. Kenties saattaa olla pientä alkoholismia ilmassa tai sit o kylmästi lähteny lapasesta, varsinki ku perustyyppi kolmes promilles o vaaka-asennos ja nauttii suolaliuosta suonensisäsesti.
Aamujurri o varmaan suosituin tapa esiintyy älli mäellä duunimestalla ja hauskan siit tekee se, et yrität epätoivosesti tunkee pastillii kitalakees rällättimen haistessa kaatikselle, kaataa tippoja Gambinan värisiin silmämuniin ja haparoivalla otteella harjata takaraivoon paakkuuntunutta naimatakkua kullatulla metallikammalla. Ulkosen olemuksen viel pystyy hikisesti peittää, mut motoriikka ja sosiaalinen taidottomuus vetää kyl maton alta. Toisinaan kauniina kesäpäivinä saatat pyörähtää frendien kans terdellä yhellä ja kaheksannen laittisidun jälkeen huomaat et hommat alkaa nyt. Siitä sit tekstaamaan veepeelle et kynsi katkes, pesä vuotaa, en pääse hommiin ja äkkiä puhelin pois päältä, ettei se vaan soita takas.
Globaalisesti monis paikois kyyppari tarjoo sulle shottii ja kiskasee myös seuraks, seuraavan rundin ostat ite ja tarjoot puolestas sille. Toimii pimeen hyvin myynninedistäjänä ja fiiliksen luojana, vaikket välttämättä aina huomaa et vastapeluris täyttää oman lasinsa välillä sodalla tai heittää juomat olan yli. Ajatus kaunis myös tänne pohjolaan ja puollankin sitä vahvasti, mut kun meille härmäläisille edes liika ei oo tarpeeks, nii ei ehkä se toimivin formaatti kuitenkaan. Terv. I know my limits, jepjep.
Ni ei täs pulmusii olla itekään. Eräänä uutenavuotena saatiin ehkä lupa maistaa hieman alkoholintonta kuplivaa duuniaikana ja sokka irtos samantien ja vauhdilla. Invistä tehdessä vaihdettiin kirjurii 3 kertaa, ku kukaan ei pystyny enää kirjottaa ja seuraavana pvänä päälliköltä katkes verisuonia aimo nippu kuupasta, ku se yritti tulkita hieroglyfejä. On täs vuosien varrella laitettu ahertajia himaan kesken vuoron, ku ne ei pysty edes makaamaan lattialla tippumatta. Nollatoleranssi vallitsee kaikis hommis ja eritoten sitä painotetaan läträysalalla, joten dogaaminen on taitolaji, olit sit vapailla tai duunissa.
